SuperSunnuntai :)

Olin pikavisiitillä Turussa - yksin. Jätin varmuuden vuoksi koirat vielä kotiin, vaikka yskänoireet ovatkin jo olleet poissa tovin. Ansku ehdotti, että mentäisiin hallille ja minä saisin treenikaveriksi Hepun :) Heppu on jo kokenut konkari (mm. SM-08 sij.10) ja olikin oikein oivallinen opetusmestari minulle, joka olen vielä lajissa täysin amatööritasolla. Ansku suunnitteli kaksi rataa, joissa oli ihan riittävästi haastetta ;) Oli huippua (Huippu-Hepun kanssa;)), kun sai keskittyä enemmän omaan ohjaamiseen ja vähemmän koiraan, se kun tulee ja menee mukana, toisin kuin Yoda-koira (joka tulee, jos huvittaa ja meneekin välillä ihan mihin huvittaa). Ja mennä koiran kanssa, joka ei vedä hernettä nenuun, vaikka ohjaaja olisikin vähän puusilmä ja tekisi virheitä (toisin kuin Yoda-koira). Heppu parka kyllä katseli välillä anovasti Anskua, kuin kysyäkseen, "Voisitko sä äiskä jo mennä mun kanssa?!!"... Tässä vähän videoita tämän päivän treeneistä!





Saattaisi helpottaa, jos tietäisin edes itse mihin ollaan menossa... :D

Anskun ja Svingin menoa oli taas ihana katsoa. Svingi on vielä niin pieni pentunen, mutta menee jo niin kovin taitavasti, vau! Ansku on ehdottomasti mun idoli näissä koirajutuissa. Anskulla ja koirilla on aina niin hauskaa yhdessä ja sen jos minkä mä haluaisin oppia myös itselleni. Ei sillä, etteikö mullakin olisi kivaa Yodan kanssa, mutta mä vaadin siltä ihan kauheesti ja pikkujutut on kamalan suuria virheitä mun mielestä... Tänään mun epäilykset heräsivät taas uudelleen asiaan, jota olen kyllä epäillyt jo aiemmin; me saatetaan treenata liian vaikeita juttuja todelliseen tasoomme nähden...

Meillä (siis mulla) onkin nyt tälle vuodelle yks tärkeä tavoite ja se on sen hauskuuden ja iloisuuden löytäminen. Siis se, että mä oikeesti hymyilen ja nauran, kun mä treenaan. Ei tän agilityn pitäisi olla sen vakavampaa puuhaa kuin TOKOkaan... Melkein tekisi miele tyhjentää tälle vuodelle JO suunnittelemani agilityn kilpailukalenteri (siis mulle ja Yodalle) ja yrittää treenata ihan täysin ilman kisatavoitteita tai mitään odotuksia... Kuten TOKOn kanssa tällä hetkellä mennään. Mutta, taidan tuntea itseni siinä määrin, että vaikeaa se tälläiselle kilpailuhenkiselle ja koko ikänsä kilpailulajeja harrastaneelle on! *Huokaus* On niin kova hinku jo itsekin päästä kisaamaan (siis agilityä nimenomaan)! Toivon tänään taas oppineeni jotain lisää iloisuudesta ja hauskanpidosta ja siitä, että ei se treenaaminen ole niin vakavaa ja virheitäkin tapahtuu, mutta so what!?

Kiitos Ansku Hepun lainasta, videoista ja ennen kaikkea koko SuperSunnuntaipäivästä! :)

Paranemaan päin...

Nimittäin Yodan vointi. Yskimistä ei enää oikeastaan ole, jee! Eilen kokeiltiin vähäsen TOKO-juttuja tässä kotona ja Yoda oli niin tohkeissaan, ettei oikein edes alkuun muistanut mistään mitään ;-)

Minna: "Sivulle"
Yoda (aloittaa ihan oikein kiertämällä mun takaa..): "Ai tähän sun eteen tälleen - ai ei - noh, jos menen maahan - ai ei niinkään - no mitähän sä sitten tarkotat?! :)

Kyllä se siitä sitten, kun vähän muisteltiin. Nyt pitää taas alkaa treenaamaan ahkerasti, kun Yoda on kunnossa ja parin viikon päästä alkaakin jo Järvenpään Koirakerhon TOKO-treenit. Samaan aikaan alkaa myös Ruun pentukurssi samaisessa paikassa. Kyseessä on ulkokurssi, joten toivottavasti nämä pakkaset alkavat hiukan hellittämään... Voi olla aika mielenkiintoista menoa muuten... ;)

Pakko laittaa tähän vielä pari uunituoretta kuvaa Nikke-ponista. Koirat voisivat ottaa mallia Nikkestä ja kasvattaa samanlaiset villat päälleen, jotta päästäis elelemään normaalisti kesät talvet :-) Nikkeä nääs ei paljoa palella vaikka pakkanen paukkuu!

Viikon huipennus...

...Olikin sitten viikko sitten lauantaina, kun illalla Yoda alkoi yskiä. Sunnuntaina olisi ollut näyttely, jonka vuoksi tietysti harmitti vielä enemmän. Lauantai-sunnuntai välinen yö oli tuskaisa sekä minulle että luultavasti myös Yodalle; siihen yskään ei meinannut tulla loppua lainkaan :( Näyttely jäi tietysti väliin ja sunnuntaina vaan lepäiltiin ja yritettiin parantaa oloa erinäisten rohtojen avulla. Ruu oli hoidossa Riikalla, joten Yoda sai sairastaa ihan rauhassa peittojen alle hautautuneena.

Yskä on nyt jo parempi, mutta sitä esiintyy edelleen :( Ärsyttävän sitkeää ja lisäksi pitää yrittää pitää Yoda rauhassa, jottei tulisi jälkitauteja... Helpommin sanottu kuin tehty! Nyt kun Ruu on haettu kotiin, on niillä taas melkoiset painit välillä menossa. No, toivotaan parasta. Ruulla ei ole vielä(kää) mitään yskänoireita ja toivottavasti se välttyykin niiltä.

Olisi jo kiva päästä lenkkeilemään ja treeneihin, mutta minkäs teet. Kunpa nyt loppuisi jo se yskiminen, jotta voisi siitä laskea viikon verran vielä eristystä eteenpäin. Helmikuulle siis... Ei olla oikeestaan Yodan kanssa lenkkeilty, ihan ministi hihnassa. Muuten käy pihalla pisulla. Se ois kyllä ihan innoissaan lähdössä jo ulos, mikä sinallään on hauskaa (Yoda ei siis ole mikään himoinnokas lenkkeilijä, varsinkaan kun on nää pakkaset) :) Eilen lähdin illalla pihalle laittamaan autoa johtoon, niin kukas se siinä eteisen oviaukossa istua törrötti ulospääsyn toivossa ;) Olihan se pakko ottaa mukaan, kun niin mielellään lähti..

Yoda on viikon aikana myös vaihtanut uuteen ruokavalioon; Barfiin :) Tämä on vielä niin tuore muutos, että vielä on mahdotonta sanoa mitään sen enempää vaikutuksista. Vaikeaa tai hankalaa se ei ainakaan ole (vielä ;)), kunhan vaan muistaa ottaa ruokaa pakkasesta sulamaan :)

Ruu on muuten tätä nykyä jo oikein kaunis pikkukääpiö (http://koti.terrieri.net/ganzklein/m_pentue.html) ;) Maaliskuussa Ruu aloittaa näyttelyuransa Helsingin pentunäyttelyssä. Hiukan olisi vielä treenattavaa ennen sitä, mm. näyttelyhihnassa kulkemisessa, meinaa vähän virrata kenguru-bensaa pikkupennun suonissa ;)

Yodan tervehtymistä jo odotellessa...

Epätoivoa ja tuskastumisia...

Kulunut viikko on ollut raskas. Niin kaameen raskas, että on vaan tuntunut siltä, että kaikki menee pieleen - ainakin näitten koirien kanssa.

Agility ei meinannut kulkea keskiviikkona - tai noh, olisi varmaan kulkenut, mutta kun olin taas päättänyt jättää namit pois ja palkata lelulla. Sehän ei ollut keskiviikon juttu. Kärähti hermot totaalisesti ja hyvä etten ruvennu itkemään. Noh, loppua kohden parani - tosin vain ja ainoastaan niiden namien ansiosta. Namit nähtyään alkoi Yodan mielenkiinto herätä ja se tarjosi kaikenlaisia juttuja (kuten maahanmenoa, kylmässä hiekkapohjaisessa hallissa!?) ja teki sivulletulojakin hyvin. Ehkä se onkin nyt syttynyt enemmän siihen TOKOon ;) Jos nyt jotain hyvää pitää mainita (pystyn sentään siihen ;)) niin vikan kerran päästiin tosi hyvin aidalta kepeille! Toisenkin jutun keksin, nimittäin sen, että Yoda oli TOSI innoissaan, kun lähdettiin ekalle radalle... MUTTA, eipä aikaakaan, kun se jo löysi taas jonkun mehukkaan hajun (olikin ehkä innoissaan siitä, että pääsi jäljestämään?)... ja toisen kerran... ja kolmannen... ja NAPS! Minnalta paloi hermot!

Aiemmin viikolla kiristyivät hermot, kun Yoda ei osannut taas käyttäytyä lenkillä. Rähähteli vastaantuleville koirille... Olisin voinut tehdä siitä rukkaset samantien, mutta hukkaan olisi mennyt, kun olisi saatu pienestä koirasta vain yksi kinnas. Kuriin ja nuhteeseen vaan koko rakki taas! Tuntuu tosi vaikealta välillä tasapainotella sillä rajalla, että mikä on Yodalle liikaa. Liikaa huomiota, liikaa sitä ja tätä...

Kiristääkiristää, jonkin kyllä se jo hiukan on (onneksi) alkanut helpottamaan... :) Pitää varmaan tehä vaan sitä TOKOa, kun siitä tulee aina niin hyvä mieli. Miksi? Kun ei mulla oo mitään odotuksia sen suhteen... ;) Siinäpä ois sitä ajateltavaa mulle itelleni...

Vuoden eka pulkkamäki !

Joonas kävi eilen katsastamassa Lemmenlaakson metsiköt ja mäet ja totesi, että huomenna (siis tänään) on käytävä ostamassa pulkka ja lähdettävä pulkkailemaan!

Aamulla pidettiin suunnitelmasta kiinni ja suunnattiin kaupan kautta Lemmenlaaksoon. Kierrettiin ensin metsässä, jonka jälkeen siirryttiin pulkkailuun :) Koelasku (ilman koiria) heitti mut kyllä komiasti pois pulkan kyydistä, koirien kanssa mentiin hiukan varovaisemmin.. ;-) Tokihan oli pakko ottaa muutamia kuviakin, vaikka Joonaksella ei ihan meinaa hermo kestää näitä kuvaussessioita.. ;-)

PAIKOILLANNE !
VALMIIT!
HEP!
Selvittiin turvallisesti alas...

Ruulla meni lujaa...ainakin jalkojen asennosta päätellen ;)

Urpo ja Turpo <3

Hyvän mielen koiratreenit ja uusi elämä :)

Nimittäin eilen oli sitten kääpiöpinsereillä näyttelytreenit ja agilityn vapaaharjoittelua Hyvinkään Koiraurheilukeskuksessa. Olin ilmoittanut Ruun näyttelytreeneihin ja ajattelin, ettei Yodan tarvii tehä muuta kuin hengailla - kerrankin - kun keskiviikkoisin on illalla agilitytreenit. Noh, aamusella pakkanen paukutti pitkälti yli kahtakymmentä, joten se niistä illan treeneistä.. Muutin suunnitelmaa Yodan suhteen - jos nyt vaikka pikkusen leikkimistä ja lisäksi TOKOa piiiitkästä aikaa. Agilityhaaveet heivasin heti alkuunsa, koska ulkona verkkaamisesta ei kyllä tulisi mitään... Vaan kuinkas sitten kävikään ;)

Joonas treenaili Ruun kanssa näyttelyjuttuja ja sillä aikaa minä päätin leikkiä Yodan kanssa. Leikittiin erittäin onnistuneesti ja tein muutamia lähtöharjoituksia myös lelulla palkaten niin, että jätin Yodaa esteen taakse (rima maassa). Yoda leikki tosi hyvin ja innokkaasti ja mikä parasta, onnistuin lopettamaan, kun se oli vielä innostunut :-) Hetken kuluttua innostuin sitten kokeilemaan hiukan TOKO-juttuja, siis ihanihan perusjuttuja. Yoda oli niin ihana ja taitava (joopajoo.. :D) ja mä olin ihan haltioissani. Olin tainnut unohtaa miten kivaa se tokoilu voikaan olla... Joonas innostui myös Yodan kanssa näyttelytreeneihin, jonka jälkeen se agility alkoi vähän polttelemaan mua. Yritin pinnistellä ajatusta vastaan, mutta kun Joonas lupasi verkata koiran sisällä hallissa, niin mikäs siinä - menköön ! Siellä se sitten mennä töpötti ympäri kenttää ja verkkasi mulle koiran :) Otin sitten jotain pientä ja helppoa (putkia, aitoja ja vähän myös keppejä, jotka muuten sujui hyvin!), niin ettei se saavutettu hyvä mieli vaan läsähtäisi. Menikin oikein hyvin ja oli kivaa :) Loppuun vielä pienet tokoilut ja se oli sitten siinä.

Ihan sairaan hyvä fiilis ja mikä parasta - innostuin taas vähäsen ehkä TOKOsta... Ollaan nyt sitten treenattu eilen illalla vielä kotona vähäsen ja tänään myös pariin otteeseen. Into on ainakin siis vielä kova, toivottavasti ei laannu heti alkuhuuman jälkeen ;) No jos Ansku-TOKO-ystäväni auttais mua vaikka jaksamaan ;)

Tänään käytiin testaamassa joulupukilta saatu canicross-vyö Yodan kanssa. Ei tosin juostu, mutta rivakka sauvakävelylenkki tehtiin ja olipas sekin huisin hauskaa! Parasta oli se, että oltiin koiran kanssa lenkillä, mutta mun kädet ei ollut kiinni hihnassa :) Tästä sitten pikkuhiljaa siirrytään niihin juoksuharjoituksiin... Täältä tullaan - uusi elämä !

Lopuksi vielä muistoja vuodelta 2009. Järvi on taas jäässä, joten lenkkiseuraa odotellessa... ;)

Heppu ja Yoda leikkivät mun hanskalla...

Todistettavasti ne repi sitä hanskaa ja niillä oli huisin hauskaa!


Aurinkoisia säitä (ja lenkkiseuraa) odotellessa ;)